Naisen nautinto ja orgasmi – teoriaa ja käytäntöä

1. JOHDANTO

Jari Sarasvuo puhui radio-ohjelmansa tuoreessa jaksossa naisen soittamisen taidosta. Ja naisen soittamisen merkityksestä parisuhteelle. Äidin soittamisen merkityksestä perheelle. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Sitä, että nainen on orgastinen. Että äiti on orgastinen. Jarin itsensä luomaa kielikuvaa lainaten sitä, että äidin varpaankynnet löytyvät orgasmin jälkeen vastapäisestä seinästä.

Ja jotta tästä kaikesta ei sälytettäisi koko vastuuta miehen niskaan, todettakoon, että suurimpia esteitä naisen orgasmille saattaa monesti olla naisen haluttomuus tutustua itseensä. Tyydyttää itse itsensä. Jos naisen elämässä mies on ainoa, joka hänelle tuottaa orgasmin, ei se tee asiasta tälle miehelle ainakaan helpompaa. Tässä heteronäkökulmaan keskittyen.

Seuraavassa käydään lyhyesti läpi orgasmin teoriaa ja sen jälkeen siirrytään käytännön esimerkkiin rentouden, tutustumisen ja reaktioiden tulkitsemisen kautta löydetystä yhteisestä polusta nautinnon huipulle. Rakentavasta palautteesta ja henkisestä selkänojasta aiheen julkiseen käsittelyyn kiitokset erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) ja Puhu muru -bloggari Marja Kihlströmille sekä lääkäri Vilho Aholalle.

Continue reading

Katsaus “puolet seurustelevista suomalaismiehistä puutteessa” otsikon taakse – miten kipinä pysyisi elossa?

Iltalehti otsikoi tänään yli puolen seurustelevista suomalaismiehistä elävän puutteessa. Tosin ainakaan artikkelin nettiversiossa mainittua tilastoa ei avata sanankaan vertaa. Tarkoitus on ilmeisesti viitata FINSEX 2015 -tutkimukseen, jonka tuloksia on julkaistu Väestöliiton kotisivuilla. Samalla tämän vuoden puolella on tuoreessa jenkkitutkimuksessa otettu kantaa tapoihin joilla seksuaalisen kipinän saa pidettyä yllä pidemmässäkin parisuhteessa. Katsotaanpa minkälaisen kuvan nämä kaksi tutkimusta muodostavat.
Continue reading

Mikä ”Mikä virallisissa ravintosuosituksissa mättää?” -ideologiassa mättää?

Kritiikki on noin keskimäärin hyvä asia. Ilman kritiikkiä monikaan asia ei kehittyisi. Kritiikki on kuitenkin parhaimmillaan sekä rakentavaa että perusteltua. Itse ainakin toivotan tällaisen omiin kirjoituksiini kohdistuvan kritiikin varsin tervetulleeksi. Nykyisellään kuitenkin tuntuu olevan trendikästä ravintokeskustelussa kritisoida virallisia tahoja ja tiedettä mutun pohjalta.

Esimerkiksi Tomi Kokko vaikuttaisi päättäneen, että suomalaisten ylipaino ja sairaudet johtuvat nykyisistä ravintosuosituksista. Voiko tämä pitää paikkansa? Käydäänpä läpi muutamia Kokon Mikä virallisissa ravintosuosituksissa mättää? kirjoituksessa esitettyjä väitteitä, jotka kaipaavat suurennuslasia. Nämä väitteet on seuraavassa esitetty lihavoituina ja jokaisen väitteen alla on oma näkemykseni asiasta sekä viitteisiin perustuvaa lisäinfoa.

Continue reading

Hyvinvoinnin kulmapalat: liikkuminen

Sarjan muut osat:

Hyvinvoinnin kulmapalat: johdanto
Hyvinvoinnin kulmapalat: uni
Hyvinvoinnin kulmapalat: ravinto

Liikkumakuva

© Paul Cox, https://www.flickr.com/photos/paulcoxphotography/4498350404/, Creative Commons (https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/2.0/)

Nyt päästäänkin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin suhteen hetkeksi kotoisalle maaperälle eli liikkumiseen. Aiemmat osat johdantoineen löytyvät seuraavien yllä olevien linkkien takaa, jos joku on päässyt jäämään välistä.

Mutta siis. Miksi ihmisen pitäisi liikkua? Onko ihminen luotu liikkumaan? Oma näkemykseni aiheesta on, että ihminen on kehittynyt liikkumaan. Eikä ole vielä osannut kehittyä olemaan liikkumatta. Tai siis sopeutua siihen liikkumattomuuteen, joka on muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana lävähtänyt niin sanotusti naamalle.

Onko liikkuminen sitten muka niin tärkeää, kun ruokaa saa nykyään metsästäjä-keräilemättäkin?

Continue reading

Hyvinvoinnin kulmapalat: ravinto

Sarjan muut osat:

Hyvinvoinnin kulmapalat: johdanto
Hyvinvoinnin kulmapalat: uni
Hyvinvoinnin kulmapalat: liikkuminen

Tuscan Salmon Butternut Squash Fettuccine.

Creative Commons, https://creativecommons.org/licenses/by-nc/2.0/

Nyt kun on hetki sulateltu asiaa, on aika pureutua kulmahampailla seuraavaan kulmapalan kulmaan. Aiheena siis tällä kertaa sellainen pikku juttu kuin ravinto. Jonkunlaista pienimuotoista julkista keskusteluakin aiheen tiimoilta on viime aikoina käyty. Tekstissä käsitellään laajan aiheen suurempia suuntaviivoja, kuten vaikkapa parasta ruokavaliota, ravintosuosituksia ja aineenvaihduntaa, menemättä pienempiin yksityiskohtiin kuten yksittäisten ruoka-aineiden valintoihin.

Seuraava kirjoitus ei korvaa lääkärin tai ravitsemusterapeutin ohjeistusta. Jos koet tarvitsevasi ammattiauttajaa, käänny sellaisen puoleen. Itse en ole kumpaakaan edellä mainituista. En siis rohkaise ottamaan seuraavaa vuorelta saarnattuna totuutena. Ajattele itse asioita. Missä on järkeä, missä ei. Mikä sopii sinulle? Ei kuitenkaan välttämättä siten, että mikä sinusta tuntuu juuri milläkin hetkellä toimivalta. Ihmismieli ja –roppa kun on melkolailla helposti huijattavissa kaikenmaailman plasebo, nosebo ja muihin vastaaviin juttuihin.

Suurilla joukoilla tutkittujen keskiarvojen ja yksilöllisten ominaisuuksien välinen kompromissi löytyykin monesti parhaaseen muottiinsa vain kokeilemalla. Ja tässä erilaisten kokeiltavien juttujen viidakossa koulutettu ammattilainen voi olla suureksi avuksi. Yleensä kannattaa kuitenkin lähteä liikkeelle niistä isojen tutkimusten keskiarvoista ja vasta siitä sitten lähteä tunaamaan pienempiä juttuja. Itse esimerkiksi en ymmärrä, millä perusteella ravintosuosituksia voidaan syyttää ihmisten huonokuntoisuudesta, kun huomattavan suuri osa näistä huonokuntoisista ei syö näiden suositusten mukaisesti. Tai liiku. Mutta siitä myöhemmin lisää.

Continue reading

Ido Portalin Movement X -wörkshoppi

Vietin kesäkuun 5. ja 6. päivän Ido Portalin Movement X –workshopissa Turussa. Kahden päivän pelkällä opetuksella oli hintaa 610 euroa. Liikkumista, nimenomaan siis yleisesti liikkumista, kertyi kahdelle päivälle noin 16 tuntia yhteensä. Iltapäivän alkupuolella pidettiin puolentoista tunnin lounastauko, mutta muuten koko päivä oltiinkin käytännössä jalkojen, tai käsien, päällä. Näillä spekseillä tuntihinnaksi tulee siis himpun verran pyöristäen 40 euroa per tunti. Kallista, sanoisi joku. Itse en kuitenkaan koe, ettenkö olisi saanut vastinetta rahoilleni. Lisäksi kustannusta voi ajatella useissa tapauksissa myös investointina, jolla on nollasta poikkeava tuotto-odotus.

Mitä tuolla rahalla sitten sain? Mikä tekee workshopista sen arvoisen? Vielä näin viikko paikalta poistumisen jälkeenkään en osaa osoittaa sormella mitään yksittäistä juttua. Vaikka kahden päivän aikana tuli vastaan useampikin itselle uusi tapa liikkua, ei mikään yksittäinen liike ole se juttu.

Continue reading

Hyvinvoinnin kulmapalat: uni

Sarjan muut osat:

Hyvinvoinnin kulmapalat: johdanto
Hyvinvoinnin kulmapalat: ravinto
Hyvinvoinnin kulmapalat: liikkuminen

Mitä Arnold sanoi unesta?

Jos nukut kahdeksan tai yhdeksän tuntia, nuku nopeammin (”sleep faster”, oikealla aksentilla)! Mistä ihmiset tinkivät ensimmäisen kun on kiire? Unesta. Mikä on nyky-Suomessa, jossa ravintoa on saatavilla melkoisen varmasti (ja vähintäänkin riittävästi), helpoin tapa heikentää hyvinvointiaan? Nukkua liian vähän. Se ei vain tee seuraavan päivän reenistä huonompaa, se ei vain tee aamulla sängystä nousemisesta hankalampaa, se ei tee vain seuraavan päivän ruokavalinnoista huonompia, se ei tee vain mitään yksittäistä asiaa, vaan vaikuttaa hyvinkin lähelle kaikkeen elämässä. Mutta eikös kahviämpärin kanssa pärjää? No. Selviää aamusta seuraavaan iltaan. Mutta hyvinvointia ja stressinhallintaa se ei juurikaan edistä.

Huonosti nukkuneena ja väsyneenä olet alttiimpi tekemään epäterveellisiä ruokailuvalintoja. Väsyneensä et myöskään jaksa liikkua yhtä hyvin kuin levänneenä ja harjoitusvaste saattaa olla heikompi. Väsyneenä ja stressaantuneena myös hyvien sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen on huomattavasti haastavampaa.

Seuraavassa käyn läpi unen vaikutuksia hyvinvointiin sekä mahdollisia konsteja näiden molempien parantamiseen keskittyen omatoimiseen ja lääkkeettömään unen parantamiseen. Jos kärsit unettomuudesta ja koet sen ahdistavana tai mietit lääkehoidon aiheellisuutta, ole yhteydessä kokonaisvaltaista hyvinvointia ymmärtävään lääkäriin.

Continue reading

Hyvinvoinnin kulmapalat: johdanto

Kun puhutaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, pitää katse kääntää hieman takakyykkytulosta ja proteiinigrammaa-per-painokilogrammaa -lukuja laajempaan asentoon. Kokonaisvaltaisin esitys kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, jonka itse olen kuullut on lääkäri Vilho Aholan pitämä luento Optimal Performance Centerillä Helsingissä jokunen viikko sitten.

Omissa kirjoituksissani en pyri toistamaan Vilhon materiaalia enkä lääketieteellisiä neuvoja, kuten ei mainitsemallani luennollakaan annettu. Teksti käsittelee itselleni mieleen jääneitä aiheita ja tarkoitettu herättämään lukija ajattelemaan itsenäisesti omaa arvomailmaansa ja valintojaan.

Joten. Vilho aloitti hyvinvoinnin lähestymisen Ken Wilberiin yleisesti liitetyn integraaliteorian kautta. Integraaliteoria jaottelee jotakuinkin kaiken, jota tosiolevaiseksi voidaan kutsua neljään eri laatikkoon näkökulmasta riippen. Näiden voidaan tulkita olevan

  • sisäinen näkökulma yksilöön (sisäiset kokemukset, minä)
  • ulkoinen näkökulma yksilöön (objektiivisen tarkastelun kohde, se)
  • sisäinen näkökulma joukkoon (kulttuuri, me)
  • ulkoinen näkökulma joukkoon (yhteiskunta, ne).

Ja kaikki nämä tarjoavat erilaisen lähestymiskulman yksilön hyvinvointiin.

Continue reading