Hyvinvoinnin kulmapalat: johdanto

Kun puhutaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, pitää katse kääntää hieman takakyykkytulosta ja proteiinigrammaa-per-painokilogrammaa -lukuja laajempaan asentoon. Kokonaisvaltaisin esitys kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, jonka itse olen kuullut on lääkäri Vilho Aholan pitämä luento Optimal Performance Centerillä Helsingissä jokunen viikko sitten.

Omissa kirjoituksissani en pyri toistamaan Vilhon materiaalia enkä lääketieteellisiä neuvoja, kuten ei mainitsemallani luennollakaan annettu. Teksti käsittelee itselleni mieleen jääneitä aiheita ja tarkoitettu herättämään lukija ajattelemaan itsenäisesti omaa arvomailmaansa ja valintojaan.

Joten. Vilho aloitti hyvinvoinnin lähestymisen Ken Wilberiin yleisesti liitetyn integraaliteorian kautta. Integraaliteoria jaottelee jotakuinkin kaiken, jota tosiolevaiseksi voidaan kutsua neljään eri laatikkoon näkökulmasta riippen. Näiden voidaan tulkita olevan

  • sisäinen näkökulma yksilöön (sisäiset kokemukset, minä)
  • ulkoinen näkökulma yksilöön (objektiivisen tarkastelun kohde, se)
  • sisäinen näkökulma joukkoon (kulttuuri, me)
  • ulkoinen näkökulma joukkoon (yhteiskunta, ne).

Ja kaikki nämä tarjoavat erilaisen lähestymiskulman yksilön hyvinvointiin.

Miten se, miltä minusta tuntuu, vaikuttaa hyvinvointiini?

  • Tunnenko hallitsevani elämääni?
  • Onko minulla riittävästi energiaa ja jaksamista toteuttaa haluamani tapoja?
  • Tuntuuko minusta siltä, että haluaisin lähteä liikkumaan?
  • Vai tuntuuko keittiössä odottava herkkukaapi houkuttelevammalta?

Miltä edellytykseni hyvinvointiin vaikuttavat objektiivisesti tarkasteltuna?

  • Nukunko niin paljon kuin yleisesti pidetään hyvänä?
  • Onko ruokavalioni suositusten mukainen?
  • Liikunko riittävästi?

Miten suomalainen kulttuuri vaikuttaa hyvinvointiini?

  • Miten suomalaisen miehen kuuluu käyttäytyä?
  • Sopiiko miehen itkeä?
  • Tai olla joko rehellinen tai sanansa mittainen?
  • Entäpä puhua?
  • Tai pussata?
  • Entä pitääkö juoda itsensä känniin ja ajaa perhe hankeen?

Miten suomalainen yhteiskunta vaikuttaa hyvinvointiini?

  • Onko tarjolla koulutusta?
  • Työtä?
  • Turvallisuutta?
  • Terveydenhoitoa?
  • Hyvinvointivalistusta?

Jokaisella yksilöllä kun on monenlaisia tarpeita.

Josta päästäänkin sitten sopivan pienellä aasinsillalla seuraavaan aiheeseen eli Vilhon esittämään Maslow’n tarvehierarkiaan. Herra Maslow on itselle tuttu kaveri jo 2000-luvun alkupuolelta, teollisuustalouden luennoilta, mutta jotenkin tällä tapaamiselle hän teki suuremman vaikutuksen.

Maslow’n teoriassa ihmisen tarpeet esitetään seuraavassa järjestyksessä (katso myös kuva):

  1. Fysiologiset tarpeet
  2. Turvallisuuden tarpeet
  3. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet
  4. Arvonannon tarpeet
  5. Itsensä toteuttamisen tarpeet.
Maslow'n tarvehierarkia

Maslow’n tarvehierarkia.

Fysiologsina tarpeina mainitaan mm. sellaiset oleelliset jutut kuin hengitys, ruoka, vesi, seksi, uni, elimistön tasapaino ja ulostaminen. Näistä mielenkiintoisin on mielestäni seksi. Tai siis se, että se luetaan samanlaiseksi perustarpeeksi kuin vaikkapa nukkuminen. Seksiä on tietysti hyvin monenmuotoista. Mutta ei nyt tällä kertaa mennä siihen sen enempää. Seksuaalinen läheisyys on kuitenkin hierarkiassa mainittu vasta kolmostasolla yhteenkuuluvuuteen ja rakkauteen liittyen.

Hyvinvoinnin perusta luodaan kuitenkin selvästi Fysologisten tarpeiden tasolla. Jos ihminen ei saa hengittää, juoda tai syödä, henki lähtee arvatenkin aika piakkoin. Toisaalta ulostamattomuuskaan ei kuulosta kivalta vaihtoehdolta ja aiheuttaisi arvatenkin vähintään vakavia vammoja. Elimistön sisäinen tasapaino, tai homeostaasi, onkin sitten hieman monimutkaisempi juttu. Tällä viitataan elimistön kykyyn pitää yllä suotuisaa tasapainotilaa.

Ylempänä hierarkiassa tulevat sitten turvallisuuteen, kotiin, perheeseen ja yksilön itsensä toteuttamiseen liittyvät seikat. Kyseisestä hierarkiasta voidaan päätellä myös, että alemman tason, vaikkapa fysiologiaan ja turvallisuuteen liittyvillä, tarpeilla on mahdollistava vaikutus hierarkiassa ylempänä oleville tarpeille. Koitapa vaikka pitää luovuutta ja spontaaniutta yllä nukkumalla muutama tunti yössä, syömällä mitä sattuu, pitämällä yllä jatkuvaa nestevajausta ja liikkumalla vain kodin, auton ja toimiston väliä. Tämänhän ei pitäisi kuulostaa nyky-yhteiskunnan innovointiteollisuudelta. Eihän? Sama pätee myös vaikkapa perhesuhteisiin ja rakkauskerroksella mainittuun seksuaaliseen läheisyyteen. Peruskivet muurataan itse kunkin fysiologisella kerroksella. Tässäkin asiassa uni, hyvä ruoka (ei vain hyvänmakuinen, vaan sellainen joka on sinulle hyväksi) kohtuullinen liikkuminen ja muuten terveet elintavat luovat perustan stressinhallinnalle, lähimmäisten huomiomiselle ja muille varsin kivoille Maslow’n kunnioituskerroksella mainitsemille asioille. Ja esimerkiksi tässä yhteydessä huomataan sekin, että syy-seuraussuhteita löytyy kaaviossa myös ylhäältä alaspäin. Ei nimittäin liene ihan vain yksi tai kaksi tapausta, joissa vaikkapa uusi parisuhde on vaikuttanut elintapoihin. Eikä liene kaukaa haeuttua äskeiseen esimerkkiin liittyen sekään että keskinäinen arvonanto ja kunnioitus pitää sen samaisen parisuhteen kunnossa.

Voidaankin ajatella, että yksilöt parhaassa tapauksessa huolehtivat toisistaan. Mutta tämän lisäksi jokaisen pitäisi mielestäni huolehtia itsestään parisuhteessa myös toista varten, tai ”meitä” varten. On mielestäni yks parhaista tavoista osoittaa kunnioitusta toista kohtaan, että pitää itsenä skarppina eikä heittäydy vain mukana raahattavaksi perunasäkiksi. Ei omaa hyvinvointia voi ulkoistaa kumppaninkaan vastuulle.

Miten omaan hyvinvointiinsa sitten voi vaikuttaa? Esimerkiksi äänestämällä vaaleissa, jolloin on mahdollista saada aikaan muutosta Wilberin ulkoisen joukkonäkökulman alueelle, tai vaikkapa Maslow’n mainitsemiin turvallisuuden tarpeisiin. Jos kuitenkin haluaa välittömämpiä vaikutuksia on yksi tapa ajatella hyvinvoinnin kokonaisuutta seuraavanlaisella jaottelulla:

  1. Uni
  2. Ravinto
  3. Liikkuminen
  4. Sosiaaliset tekijät.

Jako ei tietenkään ole kaiken kattava. Eihän esimerkiksi hengittämistä ole mainittu missään. Mielestäni kuitenkin Maslow’n perustarpeista vaikkapa hengittäminen ja ulostaminen eivät ole parhaita lähtökohtia muutoksen tekemiseen. Oma asiansa on sitten tietysti esimerkiksi hengityksen rooli optimaalisessa liikkumisessa ja stressinhallinassa tai vaikkapa ripuli tai ummetus. Kukaan tuskin lähtee kuitenkaan parantamaan hyvinvointiaan korjaamalla ulostamistapojaan. Muutos sillä puolella on ennemminkin seuraus muualla tehdyistä muutoksista, johon kannattaa kyllä kiinnittää huomiota, kuin niinkään varsinainen väline hyvinvointityökalupakissa. Tämän ei myöskään ole tarkoitus olla uusi terveydenhuollon perusta. Ennemminkin oma tapani jaotella asiat kirjoitussarjaan.

Uni on hengissä pysymiselle välttämätöntä. Jonka lisäksi sillä on suuri rooli elimistön hyvän tasapainotilan ylläpitämisessä. Samaten ravinto on välttämätöntä. Ja vaikuttaa tasapainotilaan. Kuten myös liikkuminen. Vuodepotilaalta häviää lihasmassaa hämmentävällä tahdilla. Ja myös riittävällä sekä oikeanlaisella liikkumisella on huomattava tasapainotilaa ylläpitävä vaikutus. Sosiaalisiin tekijöihin luen tässä yhteydessä Maslow’n ylempien kerroksien tarpeet vaikkapa itsensä toteuttamisesta ja läheisyydestä, sekä toisaalta mieleen ja sen terveyteen liittyvät tekijät. Jälkimmäisiin liittyy tietysti myös fysiologisia näkökulmia, mutta esimerkiksi Liverpoolin ylopiston psykologian professori Peter Kinderman on Psychlogy and Mental Health –kurssinsa materiaalissa todennut suurimman osan ihmisten henkisistä ongelmista olevan muiden ihmisten aiheuttamia. Vaikka se hieman raadolliselta kuulostaakin. Myös Maslow’n fysiologisiin tarpeisiin niputtaman seksin jaottelen sosiaalisiin tekijöihin, vaikka se ei välttämättä absoluuttisesti oikein olekaan. Mutta onhan se huomattavasti hauskempaa hyvässä seurassa.

Yllä mainittu listaa muodostaa siis tämän kirjoitussarjan hyvinvoinnin kulmapalat. Niihin palataan tarkemmin lähitulevaisuudessa.


Jatko-osat:

Hyvinvoinnin kulmapalat: uni
Hyvinvoinnin kulmapalat: ravinto
Hyvinvoinnin kulmapalat: liikkuminen

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>